Hakukone on ohjelma, joka etsii jatkuvasti internetistä uusia verkkosivuja, liittäen ne tietokantaansa. Verkkosivujen tietoihin liitetään tietokannoissa hakusanoja, joiden avulla sivuja voi löytää.

Hakukone voi olla laajasti koko internetistä tietoa hakeva hakukone tai vain tietyn verkkosivuston rajatummin tietoa hakeva hakukone. Hakukoneen avulla internetin käyttäjä voi etsiä internetistä haluamaansa tietoa antamalla hakukoneelle hakusanoja. Hakukone käyttää hakusanoja löytääkseen ja näyttääkseen lähimpänä niihin vastaavat verkkosivut eli hakutulokset.

Paraskaan hakukone ei kuitenkaan löydä kaikkia verkkosivuja, sillä verkkosivut päivittyvät ja muuttuvat nopealla tahdilla. Käytännössä hakukoneiden tietokannat eivät siis koskaan ole täysin ajan tasalla.

Moni käyttää tekoälypalveluita tiedon hakuun. Tekoälysovellukset soveltuvat myös tiedon hakuun, mutta näiden kanssa tulee varmistaa tiedon oikeellisuus aina toisista lähteistä. Suuriin kielimalleihin perustuvat tekoälysovellukset saattavat hallusinoida eli keksiä valheellista tietoa. Tietoa tekoälysovelluksilla haettaessa on hyvä muistaa käyttää haussa kokonaisia lauseita toisin kuin hakukoneilla, jotka perustuvat hakusanoihin. Tästä aiheesta voi lukea lisää oppimateriaalin Tekoäly-jaksosta.

Hakukoneella haetaan tietoa käyttämällä hakusanoja. Hakukone löytää haluttua tietoa tehokkaammin, kun haussa käytetään yksittäisiä sanoja kokonaisten lauseiden sijaan.

Hakusanat kirjoitetaan hakukoneen hakukenttään. Hakusanoja kirjoitettaessa isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole merkitystä. Hakusanoja voi olla yksi tai useampi. Mitä useampaa hakusanaa käytetään, sitä tarkempia hakutuloksia saadaan. Hakua voidaan tehostaa ja tarkentaa käyttämällä hakusanojen lisäksi erilaisia merkkejä.

• Jos hakusanaksi kirjoitetaan yksi sana, esimerkiksi presidentti, hakukone etsii verkkosivuja, joilla sana presidentti esiintyy.
• Jos hakusanoiksi kirjoitetaan useampi hakusana, esimerkiksi presidentti ranska, hakukone etsii verkkosivuja, joilla molemmat sanat presidentti ja ranska esiintyvät.
• Jos hakusanat kirjoitetaan lainausmerkkeihin (“ ”), esimerkiksi "ranskan presidentti", hakukone etsii verkkosivuja, joilla sanat ranskan ja presidentti esiintyvät peräkkäin.
• Jos jonkun hakusanoista eteen kirjoitetaan miinusmerkki (-), esimerkiksi ranskan -presidentti, hakukone etsii verkkosivuja, joilla esiintyy sana ranskan, mutta ei sanaa presidentti.
• Jos hakusanan perään kirjoitetaan tähtimerkki (*), esimerkiksi presiden*, hakukone etsii verkkosivuja, joilla esiintyy presiden-alkuisia sanoja.
• Jos ennen hakusanaa kirjoitetaan site:esimerkki.fi ja sitten hakusanat, hakukone etsii vain mainitulta sivustolta. Esimerkiksi site:yle.fi jyväskylä etsii yle.fi-sivuilta jyväskylä-sanan sisältäviä sivuja.
• Jos ennen hakusanaa kirjoitetaan filetype:pdf ja sitten hakusanat, hakukone etsii vain PDF-tiedostoja. Esimerkiksi filetype:pdf ilmastonmuutos etsii PDF-tiedostoja, joissa esiintyy sana ilmastonmuutos.

Hakukone etsii verkkosivuja, jotka vastaavat käytettyjä hakusanoja. Hakukone myös valitsee sopivia hakutuloksia hakusanan kielen ja hakijan sijainnin mukaan. Hakutuloksiin ylimmäksi tulevat verkkosivut, jotka hakupalvelun mielestä vastaavat parhaiten hakua. Ylimmäksi tulee usein myös mainoksia verkkosivuista, jotka eivät välttämättä täysin vastaa hakua.

Kriittinen lukutaito on "taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien, videoiden ja kuvien luotettavuutta sekä vertailla niiden sisältämää informaatiota." Lähde: YLE: Joka kolmannella lukiolaisella on vaikeuksia tunnistaa valhe ja totuus toisistaan netissä (24.3.2024)

Ennen kuin aiheeseen syvennytään lisää, voi kokeilla tehdä YLE:n Oletko Valheenpaljastaja? -testin ja pohtia omia valheenpaljastustaitoja.

Vaikka internetistä löytää nopeasti ja helposti tietoa kaikenlaisista asioista, oman ajattelun tärkeyttä ei pidä unohtaa. Koska internetissä kuka tahansa voi julkaista minkälaista sisältöä tahansa, internetistä löytyvään tietoon tulee suhtautua kriittisesti. Hakukoneilla löytynyttä tietoa ei siis pidä uskoa samantien, vaan tiedon luotettavuutta tulee punnita. Helpoin keino on tarkistaa useammalta verkkosivulta, miten asiat näissä esitetään, eli käyttää useampaa tietolähdettä.

Etenkin tekoälypalveluiden vastaukset voivat vaikuttaa päälle päin päteviltä, mutta ovatkin vain hallusinaatiota, eli koneen keksimää valheellista tietoa. Tästä voi lukea lisää oppimateriaalin Tekoäly-jaksosta.

Harjoitustehtävä ⚡

Tehtävässä harjoittelet lähdekritiikkiä.

1. Käytä mediakasvatus.fi:n materiaaleista verkkosisältöjen kriittisen arvioinnin työkalua ja opi tietolähdekriittisyyttä arvioimalla vuoden 2022 MV-lehden juttua koronarokotteista löytyneistä mikrosiruista. (waybackmachine-linkki).

2. Lue ensin läpi MV-lehden juttu.

3. Pohdi sitten, miten vastaisit MV-lehden jutun pohjalta kuvien 1. ja 2. kysymyksiin valitsemalla mielestäsi oikea vaihtoehto.

1. Mitä tahoa sisällöntuottaja edustaa?
Edustaako sisällöntuottaja esimerkiksi jotain yritystä, organisaatiota tai poliittista puoluetta? Asia ei välttämättä heti käy ilmi, mutta yritä etsiä edes pieniä tiedonmuruja, kuka tai mikä taho onkaan mediasisällön takana.

WHO (Maailman terveysjärjestö) Itsenäinen terveysalan tutkimuslaitos MV‑media ja espanjan kielinen blogi

2. Minkälainen on sisällöntuottajan asiantuntemus?
Tarkastele lähemmin sisällöntuottajan taustoja. Muista, että kuka tahansa voi sanoa itseään jonkin asian/aiheen asiantuntijaksi! Kaiva siis perusteita ja faktoja esiin! Mihin “asiantuntijuus” perustuu? Onko henkilöllä esimerkiksi koulutusta alalta tai mainittavia meriittejä?

Ricardo Delagado on nanoteknologian asiantuntija ja hänellä on tohtorin tutkinto nanoteknologiasta Ricardo Delagado on lääketieteellisen genetiikan erikoistutkija, joka työskentelee Pfizerin yhteistyölaboratorioissa Ei terveysalan tai nanoteknologia-asiantuntijoita

3. Kuinka suhtaudut sisällöntuottajaan? Tiedätkö hänestä entuudestaan jotain tai onko hän sinusta vakuuttava?
Omaksumme tietoa helpommin ihmisiltä, joihin luotamme, kuten ystäviltämme tai ihailemiltamme henkilöiltä.

Uskon artikkeliin täysin, koska MV‑lehti on riippumaton media Suhtaudun kriittisesti ja vaadin luotettavampia lähteitä Luotan julkaisuun, koska sillä on laaja lukijakunta ja paljon tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa

4. Mitkä ovat sisällöntuottajan motiivit eli mihin sisällöntuottaja pyrkii?
Halutaanko sinut esimerkiksi vakuuttaa jostain asiasta tai saada ostamaan jotain? Ole tarkkana etenkin, jos sisällöntuottaja vaikuttaa levittävän jotain aatetta tai toimivan markkinointimielessä!

Tarjota puolueetonta, tieteellistä tietoa nanoteknologiasta rokotteissa Herättää huomiota ja liikennettä sensaatiomaisella sisällöllä Kannustaa ihmisiä osallistumaan Pfizerin klinikkatutkimuksiin

5. Missä ja milloin sisältö on julkaistu?
Joskus somessa levitetään esimerkiksi monta vuotta vanhoja uutisia!

Pfizerin omilla verkkosivuilla kesällä 2021 Julkaistu WHO:n tiedoteosiossa helmikuussa 2022 Artikkeli julkaistu mvlehti.netissä 11. tammikuuta 2022

6. Mikä voisi olla sisällön keskeinen väite, joka sinulle halutaan välittää?
Tunteisiin vetoavaa tarinallisuutta käytetään verkkosisällöissä usein hyödyksi. Lähempi tarkastelu saattaa paljastaa, että liikuttavalla tarinalla yritetään esimerkiksi myydä jotain. Tarkastele sisältöä ja yritä kaivaa sen kova ydin esiin!

Rokote muuttaa ihmisen DNA:ta lisäämällä siihen merkkijonoja Pfizerin rokotteeseen on lisätty nanoteknologinen mikrosiru Rokote sisältää pieniä RFID‑tunnisteita, jotta seuranta olisi tarkkaa

7. Miten väitteet perustellaan? Viittaako sisällöntuottaja esimerkiksi lähteisiin?
Lähteiden tarkistaminen ja lähempi tarkastelu kannattaa. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen, kuinka tuore lähde on ja onko kyseessä tutkimus, verkkoartikkeli tai blogikirjoitus. Muista, että myös tutkimusten laatu voi vaihdella!

Väitteet perustellaan ilman tieteellisiä lähdeviitteitä Väitteet tukevat terveysalan vertaisarvioituja julkaisuja Väitteet perustuvat Pfizerin sisäiseen työryhmäraporttiin ja patentteihin

8. Jos sisällöntuottaja viittaa lähteisiin, kuinka laadukkaita lähteet ovat?
“Tutkimukset sanovat” ei ole lähde! Yleensä luotettavana pidettyjä lähteitä ovat esimerkiksi tunnetut virastot, tutkimuslaitokset, asiantuntijaorganisaatiot, uutistoimistot, riippumattomat tiedotusvälineet ja oppikirjat.

Lähteet ovat peer-review-tutkimuksia arvostetuista tieteellisistä lehdistä Ainoa 'lähde' on epävirallinen video ja 'asiantuntija' Lähteet koostuvat WHO:n ja FDA:n virallisista julkaisuista

9. Mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan?
Pohdi, voisiko asiaa lähestyä jotenkin toisin?

Objektiivisesti ja journalistiliiton journalistin ohjeita noudattaen Tieteellis-kliinisestä näkökulmasta, neutraalisti ja objektiivisesti Artikkeli tarkastelee asiaa salaliittoteoreettisesta

10. Löytyykö aiheesta muuta tietoa, jopa ristiriitaista?
Käytä hakukonetta apunasi ja vertaile osumia. Minkälaista tietoa aiheesta löytyy muualta?

Ei löydy muuta tietoa, kaikki lähteet tukevat artikkelia sellaisenaan Faktantarkistajat ovat debunkanneet väitteen Useat tiedotusvälineet ja tieteelliset artikkelit tukevat mikrosiruväitettä

11. Miten itse suhtaudut sisällön aiheeseen?
Ihminen omaksuu herkemmin tietoa, joka vahvistaa hänen ennakkokäsityksiään ja maailmankuvaansa. On hyvä tiedostaa, kuinka omat asenteet vaikuttavat tiedon vastaanottamiseen ja omaksumiseen.

Olen tietoinen omista ennakkokäsityksistäni ja vahvistusharhasta En kyseenalaista, koska artikkeli vahvistaa oman rokotekriittisen maailmankuvani. Uskon, ettei oma asenteeni vaikuta arviointikykyyni

12. Epäilyttääkö sisällössä jokin?
Hälytyskellojen tulisi soida etenkin, jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!

Ei, koska artikkeli sisältää näyttävät infografiikat ja kuva-animaatiot Ei, koska videon toisto on sujuvaa ja kuvanlaatu on korkeatasoista Kyllä. Otsikoinnin ja puuttuvan tieteellisen näytön vuoksi

Oikein vastattuja: 0/12

Aloita alusta

Vuonna 2023 Redditiin tehdyn postauksen kuvat Paavi Franciscuksesta pukeutuneena suureen valkoiseen untuvatakkiin levisivät internetissä laajasti huijaten monia ihmisiä. Todellisuudessa kuva oli tekoälyllä tehty feikki-kuva. Käänteistä kuvahakua käyttämällä kuvan alkuperä olisi selvinnyt nopeasti.

Käänteisen kuvahaun avulla voidaan etsiä kuvan perusteella samankaltaisia kuvia. Tämä tieto voi auttaa löytämään kuvan alkuperäisen lähteen, kuvan ottamisajan ja -paikan sekä selvittämään, kuka henkilö tai mikä rakennus on kuvassa.

Seuraavaksi esitellään esimerkki käänteisen kuvahaun tekemistä, jossa etsitään kuvan 3. alkuperäinen lähde Tineye-palvelulla.

1. Kopioidaan ensin kuvan 3. linkki painamalla hiiren oikeaa nappia ja valitaan "Kopioi kuvan osoite" tai "Kopioi kuvan linkki".
2. Sitten syötetään kopioitu linkki TinEye palvelun hakukentään ja painetaan haku-nappia.
   • TinEye hakee kuvan 3. kaltaisia kuvia ja näyttää löytämänsä samankaltaiset kuvat lähteineen. Tuloksissa pitäisi löytyä ainakin NASA:n ja ESA:n ja Wikimedian sivuja. Tuloksissa voi näkyä myös mainoksia tai wikipedia kuvatuloksia.

Sivustolla voi tehdä hakuja kuvan linkillä tai omalta koneelta ladatulla kuvalla.

Harjoitustehtävä ⚡

Tehtävässä harjoittelet käänteisen kuvahaun tekemistä. Mikä kuvan 4. kaunis lintu on nimeltään? Mene TinEyen sivuille , yritä selvittää mikä lintu on kyseessä, ja valitse sitten mielestäsi oikea vaihtoehto.

Mikä linnun nimi on TinEye-kuvahaun perusteella?

Puistomehiläissyöjä (engl. Böhm’s bee‑eater) Kääpiömehiläissyöjä (engl. Little bee‑eater) Vihermehiläissyöjä (engl. Blue‑cheeked bee‑eater)

Oikein vastattuja: 0/ 0

Aloita alusta