Kuvakoko on osa kuvasommittelua ja tarkoittaa kuvassa näkyvän kohteen suhdetta ympäristöön. Video- ja elokuvatuotannoissa on käytössä kahdeksan kuvakoon järjestelmä. Kuvakokojen käyttö helpottaa videon suunnittelua ja luo vaihtelua kuvakerrontaan.

Suuria hyppäyksiä kuvakokojen välillä kannattaa välttää, ellei erityisesti haluta käyttää voimakasta tehokeinoa. Mikäli videokuvaa otetaan ensin todella kaukaa kuvattavasta kohteesta, ei välttämättä ole paras vaihtoehto kuvata kohdetta seuraavaksi aivan vierestä.

Yleisesti käytettyjä kuvakokoja:

Yleiskuva esittelee tapahtumapaikan. Yksityiskohdat, kuten henkilöt ja heidän toimintansa eivät erotu selkeästi.

Kokokuvassa kuvatut kohteet, kuten henkilöt ja heidän toimintansa erottuvat selkeästi.

Puolikuva rajataan vyötärön kohdalta ylöspäin kuvattaessa henkilöitä. Puolikuvakoossa kuvaan mahtuu vielä kaksi henkilöä. Puolikuva sopii kuvasommitteluksi tilanteisiin, joissa kuvataan esimerkiksi henkilöiden välistä keskustelua, sillä ilmeet ja eleet näkyvät kuvassa.

Lähikuva näyttää kasvot ja osan hartioista. Lähikuva on intensiivinen kuvakoko, jossa ilmeet, eleet ja katse ovat merkittävässä osassa kuvaa.

Lähikuva voidaan ottaa myös erikoislähikuvana. Erikoislähikuva näyttää esimerkiksi henkilöitä kuvattaessa osan kasvoista tai kädessä olevan esineen. Erikoislähikuva on tehokeino, jota kannattaa käyttää harkiten.

Esimerkkikuvissa on esitetty neljä kuvakokoa kahdeksan kuvakoon järjestelmästä, ja kuvakoko muuttuu portaittain laajemmasta tiiviimmäksi. Laajasta kuvasta tiiviimpään siirryttäessä huomio kiinnittyy yksittäiseen kohteeseen ja yksityiskohtiin koko ajan enemmän ja enemmän.

Videon suunnittelu koostuu käsikirjoittamisesta, kuvakäsikirjoittamisesta sekä kuvaussuunnitelman tekemisestä. Huolellinen suunnittelu helpottaa videon kuvaamista ja säästää aikaa. Hyvin laaditut käsikirjoitukset ja kuvaussuunnitelma vähentävät virheiden todennäköisyyttä varsinaisessa kuvausvaiheessa. Toisin sanoen virheiden jälkikäteen korjaamisen tarve videoeditoinnin avulla pienenee.

Käsikirjoitus

Käsikirjoitus kertoo tekstimuodossa, mitä videossa on tarkoitus tapahtua. Ennen varsinaista käsikirjoitusta kannattaa ideoida ja kehitellä videon ajatusta.

• Mistä videossa on kysymys tai mikä on sen tarkoitus?
• Mitä videossa tapahtuu?
• Keitä tai mitä videossa kuvataan?

Käsikirjoitukseen kirjoitetaan vuorosanojen lisäksi tapahtumapaikka ja toiminta.

• Kuka tai ketkä puhuvat ja milloin?
• Mitä puhutaan ja sanotaan?
• Kuka kuvattavista tekee mitäkin?

Kuvakäsikirjoitus

Kuvakäsikirjoitus muistuttaa sarjakuvaa, jonka ideana on esittää käsikirjoituksen idea tai tarina kuvina. Alla olevassa kuvakäsikirjoituksessa on kuvan numeron ja kuvakoon lisäksi kerrottu lyhyesti kuvassa tapahtuva toiminta. Kuvakäsikirjoituksen kuvat voidaan piirtää tai käyttää valokuvia.

Kuvaussuunnitelma

Elokuva tai video koostuu tyypillisesti useista, erikseen kuvatuista videoklipeistä, jotka on yhdistetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi editoimalla. Klippejä ei välttämättä kuvata siinä järjestyksessä, jossa ne valmiissa videossa nähdään. Kuvaussuunnitelmaan kirjoitetaan ylös kaikki klipit ja mietitään niille sopiva kuvauspaikka ja -aika.

Samassa paikassa kuvattavat klipit kannattaa kuvata kerralla. Myös saman henkilön osuuksia kannattaa kuvata kerralla useampia, jolloin odottelua eri henkilöiden kesken tulee vähemmän.

Kuvaussuunnitelmaan kannattaa merkitä myös muu tarpeisto, kuten kuvattaville henkilöille varattava puvustus ja käytettävät rekvisiitat. Kuvauspaikan suhteen kannattaa ottaa huomioon, onko kuvattava paikka esimerkiksi johonkin tiettyyn aikaan viikosta rauhallisempi verrattuna muihin aikoihin kuvauksen järjestämisen kannalta, ja tarvitseeko paikassa kuvaamiseen kysyä erillistä lupaa. Kuvausajassa on hyvä miettiä, halutaanko jokin videon kohtaus kuvata valoisaan vai pimeään aikaan.

Kuva 7. Kuvaussuunnitelma videoon "Lemmikin kesäpäivä".

Kuva	Kuvakoko	Toiminta	Ääni	Paikka ja aika
1.	Puolikuva (PK)	Koivupuu heiluu tuulessa. Alkuteksti.	Taustamusiikki.	Kodin etupiha, keskipäivä.
2.	Kokokuva (KK)	Koira kävelee nurmikolla vasemmalta oikealle.	Taustamusiikki	Kodin etupiha, keskipäivä.
3.	Kokokuva (KK)	Koira kävelee nurmikolla oikealta vasemmalle.	Taustamusiikki	Kodin etupiha, keskipäivä.
4.	Puolikuva (PK)	Koira makaa ja rentoutuu nurmikolla.	Taustamusiikki	Kodin etupiha, keskipäivä.
5.	Kokokuva (KK)	Koira heiluttaa häntää ja haukahtaa kameralle.	Taustamusiikki, koiran haukahdus	Kodin etupiha, keskipäivä.
6.	Lähikuva (LK)	Kuvataan läheltä koivun lehtiä. Lopputeksti.	Taustamusiikki	Kodin etupiha, keskipäivä.

Kuvausvaiheessa kuvataan kuvaussuunnitelmassa suunnitellut klipit. Kuvausvaiheessa kannattaa varmistaa, että kaikki klipit on kuvattu ja että jokaisesta klipistä on vähintään yksi onnistunut otto tallessa. Kuvaukseen voidaan käyttää videokameraa, järjestelmäkameraa tai älypuhelinta. Kun kaikki suunnitellut videoklipit on onnistuneesti kuvattu, seuraava vaihe on siirtyä kohti videoeditointia ja videoklippien yhdistämistä kokonaisuudeksi.

Vinkiksi videoiden kuvaamiseen jatkossa: Kuvattaviin videoklippeihin kannattaa jättää varmuuden vuoksi muutama sekunti “hukkakuvaa” ennen ja jälkeen klipissä tapahtuvan puheen tai toiminnon, jotta videoeditointi helpottuu. Hukkakuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuvatun videon alun tai lopun osaa, joka varmistaa että kaikki kuvattavaksi tarkoitettu puhe ja toiminta tallentuu varmasti videolle, ja ylimääräiset videon "hukkakuvapätkä" voidaan myöhemmin videoeditointivaiheessa rajata pois videolta.

Videoeditoinnista opetetaan jakson seuraavassa luvussa 6 Videoeditointi.

Videoeditorivaihtoehtoja käydään läpi jakson luvussa 1 Laitteet ja ohjelmat.